Pyhännän kylät

Pyhännän kirkonkylästä noin 20 kilometriä Iisalmen suuntaan sijaitseva kylä.

Kylän maineikkaasta historiasta kertoo se, että Pyhännän ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Ahokylässä. Koulu on sittemmin lakkautettu. Maisemaltaan kylä on kumpuilevaa pelto- ja metsämaisemaa. Ahokylän läheisyydessä sijaitsevat komeat harju-, suo- ja erämaaluontoalueet, joista osa on suojeltu. Kylän ympäristössä on erinomaiset marjastus-, metsästys ja eräilymaastot. Majoitustilojakin matkailijoille löytyy.

Yhteyshenkilönä Keijo Mahosenaho, puh. 040 5316 404, sp: keijomahosenaho64(at)gmail.com

Ahokylä sijaitsee Pyhännän kunnan kaakkoislaidalla, lähellä Savon ja Vieremän kunnan rajaa. Suurimmillaan kylä oli 1950-luvulla, jolloin siellä oli noin 300 asukasta.

Pääosa Ahokylän asutuksesta sijoittuu loivarinteiselle mäelle, joka nousee noin 200 metrin korkeuteen nykyisestä merenpinnasta.  Kylä on tyypiltään vaara- eli mäkikylä, jossa talot sijoittuvat yksinään tai pienissä ryhmissä pienten peltoalueiden keskelle, vaaran laelle. Vaarakyliä löytyy erityisesti Kainuusta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta, mäkikyliä hieman laajemmaltikin.

Nimensä mukaisesti Ahokylässä on ollut useita taloja, joiden nimessä esiintyy sana aho eli ’viljelyn jälkeen nurmettunut kaskimaa’. Tällaisia ovat muun muassa Aho, Ahonpää, Mahosenaho ja Pirttiaho. 

Ahokylän ensimmäinen asiakirjoihin merkitty asukas oli Jooseppi Jaakonpoika Aho eli Porkka, joka merkittiin kymmenysluetteloihin vuonna 1622. Hän rakensi talonsa nykyisen Kujanperän talon paikalle. Suku voisi olla lähtöisin Kärsämäeltä, jossa Porkan sukua on asunut jo 1540-luvulla. Alkujaan Porkka on karjalainen suku.

Ahokylän läpi on satojen vuosien ajan kulkenut vanha Oulun ja Savonlinnan välinen maantie eli Savontie, nykyinen kantatie 88, jo 1700-luvun lopulta lähtien, joten liikenteellisesti se on ollut muita Pyhännän kyliä paremmassa asemassa. 

Aikoinaan kylässä on ollut Pyhännän ensimmäinen koulu (vuosina 1893–1998), useita kauppoja, posti, kestikievari ja oma meijeri, Ahokylän osuusmeijeri. Ahokylässä on ollut oma urheiluseura, Ahokylän Isku, jolla oli myös oma talo.

Ahokylässä sijaitsevan Ahvenjärvenharjun ja sen pohjoispuolisen Salmijärven harjun alueet ovat Pyhännän tärkeimmät retkeilyalueet. Ahvenjärven rannalla sijaitsee Ahokylän kyläyhdistyksen ylläpitämä kyläsauna.

Pyhännän kirkonkylä on osa Kamulankylää. Kirkonkylä sijaitsee Pyhännänjärven rannassa, Iisalmi-Raahentien ja Kokkola-Kajaanintien risteyksen tuntumassa.

Asutus on keskittynyt Pyhännänjärven etelärannalle ja teollisuus järven pohjoispuolelle. Pyhännänjärven ylittävältä sillalta avautuu silmiä hivelevän kaunis maisema. Moni matkailija onkin ottanut järven rannassa olevan levähdyspaikan vakinaiseksi pysähdys- ja virkistäytymispaikakseen. Kirkonkylän kupeessa, Kestilän tien varressa oleva uimaranta on saavuttanut suuren suosion niin kyläläisten kuin matkailijoidenkin keskuudessa. Tällä uimarannalla Pyhännän avantouimarit tarjoaa halukkaille mahdollisuuden hyiseen harrastukseen, avantouintiin. Kirkonkylällä sijaitsevat kunnantalo, vanhusten palvelukeskus, terveyskeskus, kirjasto ja koulu tarjoavat kuntalaisille riittävät peruspalvelut. Erinomaiset liikuntapaikat, ladut, reitistöt, liikuntasali, tenniskenttä-jääkiekkokaukalo ja kuntosali antavat jokaiselle miellyttävät olosuhteet fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kohottamiseen.

Yhteyshenkilönä Maija Alapere, puh. 044 7591 149

Pyhännän kirkonkylä on kasvanut Pyhäntäjärven rantamille. Ensin on ollut järvi, Pyhäntä, sitten sen mukaan nimensä saanut kantatalo, jonka ympärille muodostui kylä. Järven nimi on ikivanha, mutta sillä on voinut olla vielä vanhempi, saamenkielinen nimi. Kirkkoniemen vanha nimi on ollut Pessarinniemi, joka tulee saamenkielisestä sanasta *Pe̮sējāvrē ’Pyhäjärvi’. Se on ollut Pyhännän vanha nimi ennen suomenkielisten asukkaiden saapumista.

Ensimmäisen kerran Pyhännän kylä mainitaan asiakirjoissa vuonna 1557 (Pyhänäby 1557), jolloin järven ympärillä oli kolme taloa: Antti Karjalaisen talo nykyisen Leiviskän paikalla, Jussi Matilaisen talon Kirkkoniemen tienoilla, ja Matti Mustan talo Pyhännänjoen niskassa.

Kylännimi ja myöhempi kunnannimi on tullut Pyhännän kantatilasta, jonka maille lähes kaikki kirkonkylän talot on rakennettu. Vanhin Pyhännän talo sijaitsi järven pohjoisrannalla Leiviskänniemessä. Tästä todistaa se, että vielä isonjaon aikaan 1700-luvulla nykyinen Leiviskänkangas oli nimeltään Pyhännänkangas.

Pyhännän kylästä tuli kuntakeskus ja kirkonkylä, kun Pyhännän kunta ja seurakunta erosivat Piippolasta ja itsenäistyivät vuonna 1909. Kirkko oli rakennettu Pyhäntäjärven Kirkkoniemeen pari vuotta aiemmin. Paikan valintaan vaikutti etenkin se, että kirkon ja hautausmaan tontti saatiin edullisesti. Kirkko tulikin liikenteellisesti hyvälle paikalle vanhan Savontien varrelle ja suunnilleen keskelle uutta kuntaa. Samalla paikalla oli jo vuosisatojen ajan ollut pieni saarnahuone.

Pyhännän kirkonkylä oli ensimmäiset vuosikymmenet hyvin pieni ja vaatimaton. Vielä 1950-luvulla kirkonkylässä oli asukkaita noin 400. Kuntakeskus alkoi kasvaa vasta kunnan teollistuessa 1970-luvulla. Nykyisin kirkonkylässä on asukkaita yli 1000, ja väkiluku kasvaa edelleen.

Lamujoki-Ojalankylän kyläpari on muodostunut nauhamaisena Lamujoen rantamille. Kylän maisema on toisaalta hiekkaista männikköharjua ja toisaalta vehmasta joenrantaluontoa.

Kylältä on löytynyt merkkejä kivikautisesta asutuksesta, joten Lamujoki on houkutellut rannoilleen asukkaita jo ammoisista ajoista lähtien. Koulu kylällä alkoi 1946 saaden oman rakennuksen 1952. Koulun lakattua vuonna 2001 koulurakennus siirtyi kyläläisten käyttöön kylätalo Jokihelmenä, jossa kyläyhdistys järjestää monenlaista toimintaa kyläläisille ja kaikille kiinnostuneille.

Jokihelmen tilat on saneerattu erilaisten juhlien pitoon sopiviksi. Tiloissa on täydellinen keittiövarustus ja astiasto. Tilat ja varustus on suunniteltu enimmillään 120 henkilön juhlatilaisuuksia varten. Jokihelmen tilat ovat vuokrattavissa 100 €:n vuorokausihintaan.

Yhteyshenkilönä Toini Törmälehto, puh.044 2479526, sp: lamujokiojalankyla(at)gmail.com

Pyhännän kunnan länsilaidalla sijaitsee Lamujoen ja Ojalankylän kyläpari, joissa on yhteensä noin 120 asukasta. Enimmillään asukkaita on ollut yli 200. Molemmat kylät edustavat Pyhännän kylistä selkeimmin Pohjois-Pohjanmaalle tyypillisiä jokivarsikyliä, sillä niiden asutus sijoittuu nauhamaisesti Lamujoen ja Kivijärvenojan rantamille.

Lamujokivarren vanhin talo oli nimeltään Lappi, joka oli aikoinaan valtavan suuri, yli 1000 hehtaarin talo. Asiakirjoihin talo merkittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1557, jolloin sen isäntänä oli Pekka Erkinpoika Lappi.

Lamujoen eli virallisesti Yli-Lamun kylä syntyi, kun vanha Lamun kylä jaettiin kahteen osaan Pyhännän ja Piippolan kuntien erotessa vuonna 1909. Lamujoella on ollut oma koulu vuosina 1946–2001, ja parhaimmillaan siellä toimi kolme kyläkauppaa. 

Samaan asutusketjuun Lamujokivarren asutuksen kanssa kuuluu Ojalankylä. Se on saanut nimensä Ojalan kantatalosta, joka on rakennettu Kivijärvestä Lamujokeen laskevan Kivijärvenojan rantamille.

Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistyksen kylätalo Jokihelmi toimii ympäri vuoden monenlaisten tapahtumien näyttämönä.
 

Kirkonkylältä Kestilään menevältä maantieltä, n. 10 kilometriä kirkonkylältä, erkanee tie Tavastkengän kylälle.

Kylän nimi on herättänyt ihmetystä ja hämmennystä johtaen monet ajatukset virheellisesti Hämeeseen. Kylä on elinvoimainen ja vilkas maatalouskylä, jonka maisemissa kulkijan katse lepää. Kumpuilevat mäkimaastot hyvin hoidettuine peltoineen ja pihapiireineen kutsuvat viipymään ja viihtymään. Omalta osaltaan kylän viihtyisyydestä pitää huolta Tavastkengän maa- ja kotitalousseura, joka hoitaa oman sarkansa lisäksi myös kyläyhdistyksen ja kylätalon asioita. Monenlaista tapahtumaa, näyttelyä jne. onkin kylällä vuoden mittaan. Koulun toiminta on kylällä lakannut v. 2010, ja kiinteistö siirtynyt Yrjänän Mansikkatilan omistukseen. Koulukiinteistö on edelleen monipuolisen harrastustoiminnan, mm. kansalaisopisto, keskus.

Yhteystiedot: www.tavastkenka.fi/yhteystiedot

Tavastkenkä oli vuosisatojen ajan nykyisen Pyhännän alueen suurin kylä. Vielä 1950-luvulla siellä asui puolet koko kunnan asukkaista eli lähes 1100 henkeä. Pyhännän kirkonkylä kasvoi Tavastkenkää suuremmaksi vasta 1970-luvulla. Vielä nykyisinkin Tavastkenkä on kunnan suurin sivukylä noin 300 asukkaallaan. 

Tavastkengällä oli parhaimmillaan kaksi koulua, viisi kauppaa, kaksi pankkia, posti ja apteekki. Koulu toimi vuosina kylässä vuosina 1898–2010. Kylässä oli jopa urheiluseura nimeltään Tavastkengän Tahti. Tavastkenkä jakaantuu peräti 17 kylänosaan eli perään.

Tavastkenkä poikkeaa maastonmuodoiltaan huomattavasti muusta Pyhännästä, sillä se on hyvin mäkinen ja siellä on paljon erilaisia pienvesiä, jokia, puroja, järviä ja lampia. Kylän asutus sijoittuu mäkien päälle, mutta seurailee Siikajokea ja sen sivu-uomia. Niiden rannoilla oli asutusta jo kivikaudella, yli 7000 vuotta sitten, mistä ovat todisteena löydetyt kivikautiset asuinpaikat ja kymmenet kiviesineet.

Tavastkengän nimi on aina herättänyt ihmetystä. Ensimmäisen tieteellisen selityksen nimelle antoi professori Jouko Vahtola, joka ehdotti sen perustuvan muinaisruotsin sanoihin tavast ’häme, hämäläinen’ ja gänge ’käytävä, kulkutie’. Todennäköisesti nimi kuitenkin pohjautuu saamen kieleen. Sen alkuperäinen muoto on voinut olla *Te̮vēkiente ’Pohjoisniitty’, mikä olisi viitannut metsäpeurojen laidunalueeseen.

Tavastkengän ensimmäiset asukkaat merkittiin asiakirjoihin 1560-luvulla. Vuonna 1566 kylässä oli kolme verotettua taloa, joiden isäntinä olivat Jussi Rautaparta, Pekka Heiskanen ja Olli Kärkkäinen. Seuraavana vuonna neljänneksi merkittiin Jussi Havana. Asiakirjoissa kylä nimi mainitaan ensimmäisen vuonna 1573 muodossa Tauasth känghämäki.

Yksi Tavastkengän kylänosa on Perukka, jossa on aikoinaan ollut oma koulu ja kauppa. Alueen vanhimmat talot, Koistila ja Sainila, perustettiin 1700-luvulla. Pääosa taloista perustettiin isonjaon jälkeen 1860-luvulla. Muutamassa pihapiirissä on jäljellä edelleen tuon ajan rakennuksia. Alue oli hyvin syrjäinen aina Kajaani-Kokkola-kantatien rakentamiseen asti 1960-luvulla.

Tavastkengällä toimii aktiivinen kyläyhdistys, Tavastkengän Maa- ja kotitalousseura, jonka tarkoitus on kylän kehittäminen ja yhteisten tapahtumien järjestäminen. Toiminta keskittyy Tavastkengän kylätalolle. Lisäksi seura huolehtii kylämaiseman kannalta keskeisen Kurkelanjärven ympäristöstä.

Pyhännältä Kiuruvedelle päin, Iso-Lamujärven ja Kiuruveden tien läheisyyteen muodostunut kyläpari.

Iso-Lamujärvi on vaikuttanut kautta historian kyläläisten elämään tuoden leivän jatketta ja luoden virkistäytymispuitteet asukkaille. Nykyisin loma-asutus on levittäytynyt järven rantamaisemiin lisäten vilskettä kylillä etenkin kesäaikana. Maarala-Viitamäki kyläyhdistys on toiminut jo pitkään aktiivisesti kylänsä kehittämisessä. Kylätalo, entinen Maaralan kansakoulu, on monien juhlien ja kokoontumisten sekä harrastustoiminnan keskipiste. Kyläyhdistys myös kunnostaa ja huoltaa yhtä Iso-Lamujärven yleisistä uimarannoista, Kamulankylän rantaa.

Yhteyshenkilönä Mira Konola, puh. 040 5547 850

Laaja Viitamäen kylä ulottuu Iso Lamuäjärven rannoilta aina kunnan eteläisimpään kulmaan, Akanmäkeen, asti. Suurimmillaan kylä oli 1940-luvulla, jolloin siellä oli reilu 200 asukasta. 

Viitamäen ensimmäinen asiakirjoihin merkitty asukas oli Olli Luttinen, joka saapui seudulle joskus 1560-luvulla. Muista tuon ajan uudisasukkaista poiketen hän rakensi talonsa korkealle vaaralle Viitamäen päälle. Luttinen oli todennäköisesti lähtöisin Savosta.

Kylän alueella sijaitsee Pyhännän suurin järvi, Iso Lamujärvi. Vanhastaan järven rannoilla oli vain muutamia taloja, mutta 1960-luvulta lähtien se on kasvanut tärkeäksi mökkijärveksi. Nykyisin Iso Lamujärvellä on noin 230 mökkiä. Järven rannoilla sijaitsee myös Pentti Haanpään kesäasunto Korpelainen.

Yksi Viitamäkeen kuuluva erillinen kylänosa on Maaralanperä lähellä Iso Lamujärveä. Maaralan ensimmäinen asukas oli Pekka Juhonpoika Luttinen, joka rakensi talonsa Kylmäojan rantamille 1700-luvun ensimmäisinä vuosina. Hänen talonsa autioitui isonvihan aikaan, mutta Antti Maaranen lunasti sen itselleen 1730-luvulla. Maaranen oli lähtöisin Savosta. Maaralassa toimi vuosina 1928–1964 kansakoulu, jossa kuljettiin Viitamäen pääkylältä ja Kamulasta asti

Kamulankylä sijaitsee Iso Lamujärven rannalla, järveen laskevan Huhmarpuron ympäristössä. Kylä on saanut nimensä Kamusen eli Kamulan kantatalosta. Sen perusti 1630-luvulla Tuomas Eerikinpoika Kamunen, joka oli todennäköisesti lähtöisin Pohjois-Pohjanmaan rannikolta päin.

Kylätoiminnan keskuksena toimii entinen Maaralan koulu, josta kyläyhdistys on huolehtinut 1980-luvulta lähtien. Viime vuosina sitä on kehitetty voimakkaasti Leader-rahoituksella.